Kaksi lenkkiä takana ja olo on edelleen hieman epäileväinen. Kolme kuukautta on loppujen lopuksi pirun lyhyt aika. No, katsotaan mitä tapahtuu.

Tarkoitukseni on siis kohottaa kuntoani niin, että kolmen kuukauden päästä pystyisin juoksemaan puolen tunnin lenkin pysähtymättä. Tällä hetkellä minuutin pyrähdykset saavat minut haukkomaan happea kuin kala kuivalla maalla, joten saa nähdä. Hampaat irvessä en aio treenata, vaan tahdon tämän olevan hauska harrastus. Tavoitteeni ei ole korkealla: tahtoisin vain niin kovasti olla niitä ihmisiä, jotka aloittavat päivänsä lyhyellä lenkillä ja oikeasti nauttivat siitä.

Olen koittanut aloittaa juoksua monen monituista kertaa jo varmaan lähemmäs kymmenen vuoden ajan. Aina olen aloittanut innokkaasti, mutta innostus on lopahtanut alta aikayksikön ehkä liiallisen juoksemisen ansiosta. Tällä kertaa aion parantaa tapani, ja laadin jo etukäteen itselleni valmiin juoksuohjelman pohjalta aikataulun ja välitavoitteita. Ohjelman juoksulleni nappasin täältä, ja tuota aikataulua olisi tarkoitus noudattaa mahdollisimman säntillisesti. Kaksi ensimmäistä juoksukertaa on siis takana, ja seuraava lenkki on lauantaina. Ainakin vielä tässä vaiheessa olo on kuitenkin pääpiirteittäin aika jees: juokseminen tuntuu hyvältä (vaikkakin työläältä), eikä ainakaan vielä ajatus lenkille lähdöstä ahdista. Jos olen mukana vielä ensi viikolla, on se juoksuharrastushistoriani pisin yhtäjaksoinen aika, jona olen lenkkeillyt säännöllisesti.

Mitäköhän tästäkin tulee?