Tänä aamuna teki mieli lähteä juoksemaan. Heti välitömästi heräämisen jälkeen, rähmät vielä silmissä ja tukka sekaisin. Kai se oli jokin mielenhäiriö, saa nähdä toistuuko. Tällainen tunne on nimittäin tässä päässä jotain aivan ennenkuulumatonta. No, en kuitenkaan lähtenyt, sillä tämä päivä on merkitty kalenteriin lepopäiväksi ja tiedän kokemuksesta, että jos alan alkuinnostuksissani ahmia liian suuria paloja, into lopahtaa alta aikayksikön, ja silloin ei enää kellään ole kivaa. Joten malttia malttia, huomisaamuun.

Ulos voisin tosin lähteä, aurinko nimittäin paistaa ja ilma on raikas eilisen vesisateen jälkeen. Sunnuntaikävelylle.