Pitihän se arvata, että sairaaksihan sitä jossain vaiheessa tätäkin talvea täytyy tulla. Eilen jätin lenkin välistä kurkkukivun vuoksi ja hyvä niin, sillä illalla nousikin kuumetta. Nyt tulee sitten lenkkeilyynkin taukoa kunnes kuume on laskenut ja olen muutenkin kunnolla parantunut. Että kun harmittaa! Taitaa nyt tulla vähän takapakkiakin. Pöh. No, näillä mennään ja katsellaan ensi viikolla uudestaan.

Kommenttilaatikossa kysyttiin, miksi teen vain 14 minuutin lenkkejä, ja vastaan siihen nyt tässäkin (vaikka kommentilaatikossa jo vastasinkin), sillä se on mielestäni ihan hyvä kysymys. Mulla kunto oli aloittaessa ihan nollissa. Siis ihan oikeasti, jo minuutin juoksu teki tiukkaa. Tämän vuoksi halusin aloittaa kevyesti: haluan saada juoksusta hauskan harrastuksen, josta voin nauttia. Tavoitteenahan on puolen tunnin lenkki, johon pikku hiljaa koko ajan pyrin. Lenkit pitenevät jahka pääsen kunnolla vauhtiin, tällä hetkellä noita juoksupätkiä nyt on vielä yhteensä vasta sen viitisen minuuttia (ja jos tarkastelee noita aikatauluja tarkemmin, saattaa huomata, että juostut minuutit ovat jo kasvaneet yhdestä kolmeen). Eli tarkoitus ei ole juosta itseään ihan piippuun kolme kertaa viikossa ja nostaa kuntoa kertarysäyksellä, vaan kohottaa sitä vähitellen ja madollisesti niin, etten ihan heti luovuttaisi koko touhua mahdottomana tehtävänä. Siksi siis helppo aloitus ja ehkä turhankin kevyt aikataulu, näin alkuun.

Ja kommenteista puheen ollen, kiitoksia kaikille kommentoijille! Jokaisesta kommentista ilostun, lisää saa tulevaisuudessakin kommentoida! Hyvät pääsiäiset kaikille blogiin eksyneille!