Heräsin tänä aamuna pirteänä kuin peipponen (puolentoista tunnin venkuilun ja yhdeksän torkku-herätyksen jälkeen), tarkoituksenani aloittaa päiväni lenkillä. Ja aloitinkin. Lenkkarit jalassa ja iPod taskussa sukelsin aamuruuhkaan ja tallustin suht reippaasti hieman sivummalle, missä voisin rauhassa juosta minuutin pyrähdykseni ja haukkoa sen jälkeen henkeäni kuin olisin juuri juossut maratonin. Tämän aamuinen juoksusessioni näytti siis tältä:

5 min kävelyä
1 min juoksua
5 min kävelyä
1 min juoksua
3 min kävelyä
yht. 15 min

Ensimmäisen pyrähdyksen jälkeen koko touhu alkoi näyttää suht toivottomalta: keuhkoja poltteli ja pää ei tuntunut saavan tarpeeksi happea. Jatkoin kuitenkin kävelyä päätäni pudistellen, ja pikku hiljaa hengitykseni taas tasaantui ja luottamukseni alkoi vähitellen palata. Toisen pyrähdyksen jälkeen tuntuikin jo, että sitä olisi jaksanut juosta vähän kauemminkin (ainakin parikymmentä sekuntia), mutta hidastin kuitenkin kävelyksi ja marssin reippaasti ylämäen Johnny Cashin (elokuvaversio tosin, eli Joaquin Phoenixin) soidessa korvissa.

Seuraava lenkki on siis vuorossa lauantaina, ja aikataulu näyttäisi jo vähän erilaiselta. Kaksi minuuttia pitäisi jaksaa juosta yhteen menoon toisella pyrähdyksellä, vähän epäilyttää.

Ajattelin, että kaikkein yksinkertaisinta olisi tahdittaa juoksu ja kävely musiikkiin: viiden minuutin kävelypätkälle viiden minuutin biisi, minuutin juoksupätkälle minuutin mittainen biisi. Ei tarvitse huolehtia kellosta ja minuuteista, vaihtaa vain tahtia aina kappaleenkin vaihtuessa.

Lenkkimusana tänään:

Oasis - (What's the Story) Morning Glory?
Nerf Herder - Theme from Buffy the Vampire Slayer
Damien Rice - Cold Water
The Breeders - Theme from Buffy the Vampire Slayer
Joaquin Phoenix & Reese Witherspoon - It Ain't Me Babe